9.9.2012

Gaston Leroux - Oopperan kummitus

Le Fantôme de l'Opéra, 1910
Karisto 1993, 259 sivua.                Adlibris -->
suom. Eero Mänttäri


Pariisin oopperassa kuohuu. Uudet johtajat eivät suostu taipumaan oopperassa piileskelevän kummituksen vaatimuksiin ja kummituksen uhkaukset käyvät yhä vaarallisimmiksi. Samaan aikaan nuori Christine Daaé saa salaista lauluopetusta "musiikin enkeliltään", tietämättä lainkaan, että kyseessä on todellisuudessa pelätty oopperan kummitus. Saatuaan äkkiseltään pääosan oopperasta, Christine lumoaa koko yleisön ja heidän joukossaan lapsuuden ystävänsä Raul de Chagnyn. Nuorten kiinnostus toisiinsa saa kummituksen mustasukkaiseksi, sillä Oopperan kummitus pitää Christineä omanaan ja on valmis mitä kammotavimpiin tekoihin pitääkseen neidon vain ja ainoastaan itsellään.

Arvio:

Oopperan kummitus on monelle tuttu massiivisena ja sävähdyttävänä, Andrew Lloyd Webberin säveltämänä musikaalina. En ole koskaan päässyt nauttimaan oikeasta Oopperan kummitus-näytöksestä, vilahduksia tarinasta olen kuitenkin nänhnyt jo lapsena joissakin lasten ohjelmissa (muistaakseni mm. Babar ja Addams family-piirretty). Musikaalin tunnusbiisi nyt tuli ensisijaisesti tutuksi Nightwishin versiona, mutta rakastuin tarinaan lopullisesti nähtyäni elokuvaversion (v. 2004, mm. Gerald Butler!), joka sulatti totaalisesti sydämeni. Traaginen, katkeransuloinen ja mahtipontinen tarina rakkauden kipupisteistä syöpyi pysyvästi mieleeni ja ponkaisi suosikkimusikaaliksini.

Those who have seen your face, draw back in fear

Tarina pyörii tiiviisti Pariisin oopperan sokkeloisissa takahuoneissa. Oopperan kummitus on ollut osa rakennusta jo pidemmän aikaa, mutta kun oopperan omistajat vaihtuvat, eivätkä uudet  johtajat suostu taipumaan oopperan kummituksen, eli "O":n vaatimuksiin, (joihin kuuluu mm. aitio 5:sen yksityiskäyttö, sekä kuukausittainen "vaatimaton" maksu), on oopperan kohtalo vaakalaudalla. Kirjan kuuluisa kattokruunu on oikeasti ollut olemassa ja osa siitä on oikeasti rysähtänyt kuolettavasti alas vuonna 1896. Tapaturma innoitti kirjailijaa luomaan tämän eeppisen kauhukertomuksen ja sen häikäilemättömän kummituksen.

Sing my Angel of Music

Tuo yksinäinen, kulisseissa vaeltava pimeyden olento on iskenyt hehkuvat silmänsä nuoreen Christine Daaé:en ja esiintyy tälle salaisesti "musiikin enkelinä", käyttäen nuoren neidon hyväuskoisuutta ja haavoittuvaisuutta hyväkseen. Christine saa laulutunteja tuolta näkymättömissä pysyttelevältä kultakurkultaan ja onnistuu saamaan ensimmäisen pääosansa, Carlottan, oopperadiivan ja päätähden sairastuttua äkillisesti. Christine lumoaa yleisönsä, jossa istuu myös hänen lapsuudentuttu: nuori aristokraatti Raul De Chagny, joka ei saa silmiään irti kukkaan puhjenneesta laulajattaresta. Oopperan kummitus ei kuitenkaan siedä kilpailua, joten Christinen ja Raulin orastava rakkaus on tuhoon tuomittu jo heti alkuunsa!

The phantom of the Opera is here!

Oopperan kummitus on pelkkä ihmisjäännös, joka ei ole koskaan kokenut todellista rakkautta, ei edes äidinrakkautta.  Kummituksella, (oikealta nimeltään Eric), ei ole minkäänlaista käsitystä oikeasta tai väärästä, hän on itsekäs ja käyttää häikäilemättömästi hyväksi vaikutusvaltaansa Christineen, sitoen tämän kohtalon itseensä kauhulla ja kiristyksellä. Jotenkin kuitenkin olen aina ollut kummituksen puolella. Minua säälittää kummituksen synkkä elämä ja sydäntäriipaiseva rakkaudenkaipuu. Vastakilpailijan Raulin täydellisyys sekä Christinen pinnallinen vastenmielisyys kammotavaa Ericiä kohtaan tuntuu todella epäreilulta.. Uskoisin, että lämmöllä ja huolenpidolla sekä oikealla käsittelyllä Eric olisi johdateltavissa paremmalle polulle.

In sleep he sang to me, in dreams he came

Tiesin Christinen olevan hento ja naiivi tyttö, eikä mikään kovin voimakas naishahmo. Kirjassa hän oli yllätyksekseni myös rasittavan pinnallinen, lapsekas ja heikkohermoinen. Olisin toivonut, että hän olisi ollut ymmärtäväisempi ja sydämellisempi syrjittyä kummitustaan kohtaan. aikaisemmin olen arvostanut laulajatarta ja säälinytkin hänen hankalaa tilannetta, mutta nyt en pitänyt hänestä juuri lainkaan. Oopperan kummituskin oli toki kirjassa rajumpi ja mielipuolisempi, joten ehkäpä Christinen vastenmielisyys ja pelko kummitusta kohtaan oli oikeutettua.

Tuomio:

Andrew Lloyd Webberin musikaali elää minussa niin voimakkaasti, ettei kirja kyennyt kipuamaan suosikiksi (samoin kävi Prosper Mériméen Carmenin kanssa, joka oli todella tylsä ja merkityksetön oopperaan verrattuna). Kirja ei onnistunut koskettamaan yhtä syvästi kuin kuuluisa musikaali, johtuen osittain minua epämiellyttäneistä henkilöhahmoista, kirjan lyhyydestä ja romantiikan puutteesta. En säälittele tätä tilannetta lainkaan, sillä olihan lukukokemus mielenkiintoinen ja oli kiva tietää mistä tuo mielettömän ihana musikaali on lähtöisin!

❦❦❦


Musikaali-kooste, Lontoo

Musikaalin viralliset sivut.
Elokuvan tiedot IMDb:ssä.

4 kommenttia:

  1. Itse sain musikaalin fanaattisena fanina ehkä Leroux'n alkuteosta enemmän irti Susan Kayn kirjasta Phantom. (Goodreads-linkki.) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, tuo Susan Kayn kirja vaikuttaa todella mielenkiintoiselta! Kaipasin kirjaan sitä koskettavuutta, mikä juuri musikaalissa välittyy minusta mielettömän hyvin. Kiitos kirjasuosituksesta!

      Poista
  2. Hieno kirja! Olen lukenut joskus, nähnyt leffan ja alkuperäisen musikaalin Lontoossa. Ihanaa, kun muistutit tästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, olen kateellinen! Unelmoin joskus käyväni katsomassa jonkin mahtavan musikaalin Lontoossa (Wicked, Cats, Phantom of the Opera..). Löysin juuri kirjastosta tuon 25-vuotis juhlafilmatisoinnin Lontoon Phantom-musikaalista. Pääsen siis edes vähän kurkistamaan Lontoon näyttämöhenkeä! :D



      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Kirjailijat

Agatha Christie (1) Alex Capus (1) Alexandre Dumas (1) Ali Shaw (1) Alice Hoffman (1) Ally Condie (1) Alyson Richman (1) Amor Towles (1) Andrzej Sapkowski (1) Angie Sage (1) Anna Godbersen (4) Anne Rice (1) Audrey Niffenegger (1) Becca Fitzpatrick (1) Brenna Yovanoff (1) Carita Forsgren (1) Carolly Erickson (1) Cassandra Clare (1) Cecelia Ahern (1) Celia Rees (2) Charlaine Harris (9) Charles Dickens (1) Charles Frazier (1) Deborah Harkness (1) Deborah Smith (1) Diana Wynne Jones (3) Eileen Goudge (1) Eleanor Herman (1) Erin Morgenstern (1) Eva Illoinen (1) Evelyn Waugh (1) F.H. Burnett (2) Gaby Von Schönthan (1) Gaston Leroux (1) Gayle Forman (1) Gregory Maguire (1) Harper Lee (1) Herman Lindqvist (1) Ian McEwan (2) Ildefonso Falcones (1) Isabel Abedi (1) J.K. Rowling (2) Jamie Ford (1) Jane Johnson (1) Jean M. Untinen-Auel (3) Jeff Lindsay (1) Jeffrey Eugenides (1) John Green (2) Joyce Carol Oates (1) Jude Deveraux (1) Juliette Benzoni (2) Karoliina Timonen (1) Kate Atkinson (1) Kate Morton (1) Kathryn Stockett (1) Kristin Cast (2) L.Frank Baum (1) L.J.Smith (3) L.M Montgomery (1) Lauren Oliver (1) Lewis Carroll (1) Libba Bray (1) Lisa Genova (1) Lisa See (1) Louisa M. Alcott (1) Madeleine Brent (3) Maggie Shayne (1) Maggie Stiefvater (3) Mari Strachan (1) Marie Phillips (1) Markus Zusak (1) Mary Norton (1) Mathias Malzieu (1) Mia Vänskä (1) Michael Scott (1) Michele Hauf (1) Minna Canth (1) Muriel Barbery (1) Nathaniel Hawthorne (1) P.C Cast (2) Patricia C. Wrede (1) Philippa Gregory (1) Pierre Pevel (1) Ransom Riggs (1) Ray Bradbury (1) Roald Dahl (3) Robert Goolrick (1) Sara Gruen (1) Sarah Waters (1) Sarah Winman (1) Sergeanne Golon (1) Sidney Sheldon (1) Stephen King (2) Stephenie Meyer (1) Susan Fletcher (1) Susan Hill (1) Suzanne Collins (3) Terry Pratchett (1) Tess Gerritsen (1) Tessa Gratton (1) Tracy Chevalier (1) Veronica Roth (1) Victor Hugo (1) Virginia Andrews (2)