19.10.2012

Kummallisuuksia

Voiko eri kirjoilla olla sama kansikuva? Oletteko koskaan törmänneet tällaiseen ilmiöön?

Itse törmäsin juuri tänään Adam McOmberin The White Forest-kirjaan Goodreadsissa, jonka kansikuva näytti hassun tutulta. Kirjan kansikuva on nimittäin täysin sama kuin Tammen juuri julkaisemassa Charles Dickensin Kolea talo-kirjassa!

Käyttävätkö kustantamot jotain yhteistä kuvapankkia, vai miten voi eri kirjoille sattua sama kansikuva ja vieläpä saman vuoden aikana?  Hämmentävää...

Eikö kansikuvien suunnitteluun enää jakseta käyttää aikaa? Olemmeko siinä pisteessä, että yksilöllisyydellä ja laadulla ei ole enää väliä, kunhan teos saadaan nopeasti markkinoille? Tämä saa kyllä arvostamaan niitä kirjoja, joiden kansikuvasuunnitteluun on käytetty kahvitaukoa enemmän aikaa!

Tammi

Goodreads
Kolean talon olen jo ennestään halunnut lukea, mutta nyt vanhingossa kuitenkin kiinnostuin tämän kuvayhteensattuman johdosta myös tuosta White Forestista (jonka olisin luultavasti muuten ohittanut kokonaan). Kirjailija Daniel Wallace (Big Fish) vertaa kirjailijaa H.P Lovecraftiin, joten luvassa on mahdollisesti erittäin hyvää ja hyytävää, viktoriaanisen englannin aikaista kummittelua, mielikuvituksettomasta kansikuvasta huolimatta.

Adam McOmberin nettisivut.

17 kommenttia:

  1. Joo kuvapankkeja varmasti käytetään, muistan jonkun aiemminkin maininneen vastaavan tapauksen. Hyvä kuva on kyllä kyseessä, molemmat kirjat näyttävät oikein herkullisilta! :) Kolea talo mulla on aiempana painoksena hyllyssä ja tuo toinen alkoi nyt kyllä kiinnostaa myös...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäsin juuri tekstiin lisäsarakkeen (päivitin liian nopeasti), siitä, kuinka tuntuu ettei kanskivuasuunnitteluun käytetä aina enää aikaa, mikä on sääli. Kuva on kyllä herkullinen ja siksi nostinkin tuon version (Kolea talo),lukulistalleni! Haluaisin nimenomaan kansikuvan takia ostaa sen itselleni hyllyyn.

      Tämä yhteensattuma ihmetytti minua, sillä en tosiaan ole aikaisemmin (vielä) törmännyt samoihin kansikuviin! :D

      Poista
  2. Kirjavassa kammarissa oli ainakin kommenteissa juttua, kun jollakin kirjalla oli sama kansikuva kuin Sonaatti Miriamille -kirjassa. Mutta en enää yhtään muista, mistä kirjasta oli kyse...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noniin, näitä "kopioita" löytyykin näköjään jos vain jaksaisi koluta. Ihan uusi ja shokeeraava juttu minulle! :) Naiivina olen aina kuvitellut, että kirjojen kansiin käytetään aikaa ja suunnittelua..höh sanon minä!

      Poista
  3. Onpa jännä! Onneksi kuvia on sentään hieman muokattu erilaisiksi! Tuo Kolean talon kansikuva on mielestäni tyylikkäämpi. Luin itse Kolean talon keväällä innostuneena Ylen näyttämästä Kolea talo-minisarjasta, joka näemma taas pyörii uusintana Ylellä (nähtävissä myös Areenassa). Voin kyllä suositella sekä kirjaa että Ylen sarjaa - molemmat olivat hienoja kokemuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin Kolea talo on tyylikkäämpi!

      Nauhoitan juuri tuota tv-sarjaa digiboksille. Haluan katsoa kaikki jaksot putkeen, joten en vielä ole aloittanut katsomista. Kirjankin haluaisin periaatteessa lukea ensin.. etenkin jos se kerran on hyvä!

      Poista
  4. Kuvapankkeja käytetään varmaan jossain halpis uusintajulkaisuissa useemmin, mutta ns. tasokkaammatki julkaisijat saattaa hairahtua. Klassisen musiikin äänitteethän käyttää moisia pankkeja ympäri maailman enemmän ku orginaalia taidetta.

    Tunnen ihmisiä jotka on pistäny maalauksiaan pankkiin ja niitä on menny kaupaksi vaikka johonki japanilaiseen julkaisuun.

    En oo kyllä ikinä arvostanut tollasta käytäntöä, itse kun pidän suuressa arvossaan kaikkea designia mitä kirjaan, levyyn, elokuvaan kuuluu. Kannet, promomateriaali, julisteet, alkutekstit, logot jne. Kun ne tehdään itse tai tilaustyönä niin asiakaskin arvostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älytöntä jos kuvapankeista tulee pikkuhiljaa yleisempiä, koska ovat helppoja ja edullisia. Kivahan se on taiteilijalle tai kuvaajalle, mutta itse arvostan kyllä kovasti persoonallisuutta ja sitä vaivaa, mitä suunnitteluun käytetään. Olen melko visuaalinen tyyppi, joten ulkonäöllä on mm. kansikuvissa suuri rooli minun pienessä maailmassani! :)

      Poista
  5. Enpä ole itsekään ennen vastaavaan törmännyt ja olen jopa lievästi tyrmistynyt! Minulla usein katoaa kirjailijoiden nimet ja kirjojen nimet, mutta kannet jäävät mieleen... mutta jos useissa kirjoissa on sama kansi, niin eipä siihenkään sitten enää voi luottaa.

    Oikeastaan aika tylsää. Pidän tosiaan siitä, että nähdään vaivaa ja ainakin pyritään yksilöllisyyteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin muistan tosia usein ennemmin kannen, kuin kirailijan tai edes kirjan nimen! Tämä samanlaisten kansikuvien yleisyys on nyt yllättänyt minut täysin!

      Nimenomaan tylsää!

      Poista
  6. Ulkomaisissa julkaisuissa kierrätyskuvia näkee enemmänkin. Reusable Cover Art on koonnut kohtalaisen kokoelman kirjankansista, joissa on hyödynnetty kuvapankin kuvia. Yksikin 1700-luvun maalauksesta otettu neitonen on päässyt eri kirjojen kanteen 13 kertaa. Usein kansia on jollain lailla muokattu, että ihan yksi yhteen ne eivät ole.

    Pidän omaperäisestä ja erottuvasta kansitaiteesta, mutta toisaalta en muista valinneeni yhtään kirjaa luettavaksi kannen perusteella, joten minua ei häiritse kuvien uusintakäyttö. On kuitenkin olemassa taiteilijoita, jotka tekevät työkseen mm. kirjoihin kansikuvitusta, joten soisin mielummin käytettävän heidän lahjojaan kuin kuvankäsittelijöiden. Mutta sekin on kustannuskysymys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä!, Älyttömästi noita kopioita näyttää olevan, ja joillakin jopa todella samankaltainen nimi!! huhhuh

      Pitäisi tosiaan hyödyntää ja työllistää taiteilijoita enemmän! Tuon Kolea talon, ymmärrän koska on vain uusinta painos klassikosta, mutta uudet kirjat voisivat harkita uudestaan, käyttävätkö omaperäisyyttä kansikuvaan enemmän. Toki ymmärrän että budjetin rajat voivat tulla vastaan, jolloin kansikuvasta saa hienon ja houkuttelevan myös kuvapankin avulla.

      Linkkaamissasi kuvissa oli muutama, jotka olivat hyödyntäneet samaa kuvaan, mutta onnistuneet kuitenkin luomaan hiukan erillaisen ilmapiirin, mutta osassa oli kyllä täysin identtiset, ellei ihan pientä valosäätöä vain käytetty, tuntuu laiskalta touhulta...

      Poista
  7. En ole itse törmännyt samoihin kansiin, mutta olen kuullut asiasta. Minusta se on aika noloa - kustantajille. En valitse kirjoja kansien perusteella, mutta silti kansitaidetta pitäisi arvostaa enemmän ja siihen pitäisi panostaa.

    VastaaPoista
  8. J.S. Meresmaa kirjoitti taannoin blogissaan Mifongin perinnön kansikuvasta, oli törmännyt mallina olleen tytön nettisivuihin. Siellä oli useampiakin erilaisten kirjojen kansia tämän tytön kuvista, vieläpä ihan samasta kuin Mifongin perinnössä.

    Nämä valokuvakannet ovat kovin usein juuri kuvapankkikuvia.

    VastaaPoista
  9. B.N :
    Noloa on kyllä, vähän voisi edes yrittää muokata ja leikellä erilaiseksi. Minä valitsen valitettavan usein kansikuvien perusteella ja etenkin itse ostamani kirjat ovat olleet juuri niitä, joiden kansikuva on houkutellut lisäämään kirjahyllyni kokoelmiin.

    Calendula:
    Ymmärtäisin tuon perusteella, ettei edes kuvapankin käyttäjä aina tarkalleen tiedä, kuka tai missä kuva on otettu!? Tosi ikävää jos törmääkin useaan samaan kansikuvaan jälkikäteen.. Kait se on sen kuvapankin käytön riski.. Harmi jos se on yhdentekevää kirjailijalle. Toki moni tosiaan ei anna kansikuvan vaikuttaa, mutta itselleni ne on iso osa lukukokemusta!

    VastaaPoista
  10. En ole minäkään itse tällaiseen törmännyt. Kieltämättä tulee hieman huolimaton vaikutelma kannen suunnittelusta, vaikka olisikin vahinko kyseessä. Kuten Katri tuolla aiemmin sanoi myös minulla jää usein kirjan kansi mieleen, se ei näköjään riitäkään vaan kirjaostoksilla täytyy olla tarkkana myös kirjailijan ja kirjan nimen suhteen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa ei onneksi kait ihan niin herkästi törmää samanlaisiin kansikuviin, mutta mahdollisuus on silti olemassa. Minulla on todella huono nimimuisti, mutta kuvamuisti pelaa toistaiseksi hyvin, täytyy siis täälläkin päässä olla tarkkana! :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Kirjailijat

Agatha Christie (1) Alex Capus (1) Alexandre Dumas (1) Ali Shaw (1) Alice Hoffman (1) Ally Condie (1) Alyson Richman (1) Amor Towles (1) Andrzej Sapkowski (1) Angie Sage (1) Anna Godbersen (4) Anne Rice (1) Audrey Niffenegger (1) Becca Fitzpatrick (1) Brenna Yovanoff (1) Carita Forsgren (1) Carolly Erickson (1) Cassandra Clare (1) Cecelia Ahern (1) Celia Rees (2) Charlaine Harris (9) Charles Dickens (1) Charles Frazier (1) Deborah Harkness (1) Deborah Smith (1) Diana Wynne Jones (3) Eileen Goudge (1) Eleanor Herman (1) Erin Morgenstern (1) Eva Illoinen (1) Evelyn Waugh (1) F.H. Burnett (2) Gaby Von Schönthan (1) Gaston Leroux (1) Gayle Forman (1) Gregory Maguire (1) Harper Lee (1) Herman Lindqvist (1) Ian McEwan (2) Ildefonso Falcones (1) Isabel Abedi (1) J.K. Rowling (2) Jamie Ford (1) Jane Johnson (1) Jean M. Untinen-Auel (3) Jeff Lindsay (1) Jeffrey Eugenides (1) John Green (2) Joyce Carol Oates (1) Jude Deveraux (1) Juliette Benzoni (2) Karoliina Timonen (1) Kate Atkinson (1) Kate Morton (1) Kathryn Stockett (1) Kristin Cast (2) L.Frank Baum (1) L.J.Smith (3) L.M Montgomery (1) Lauren Oliver (1) Lewis Carroll (1) Libba Bray (1) Lisa Genova (1) Lisa See (1) Louisa M. Alcott (1) Madeleine Brent (3) Maggie Shayne (1) Maggie Stiefvater (3) Mari Strachan (1) Marie Phillips (1) Markus Zusak (1) Mary Norton (1) Mathias Malzieu (1) Mia Vänskä (1) Michael Scott (1) Michele Hauf (1) Minna Canth (1) Muriel Barbery (1) Nathaniel Hawthorne (1) P.C Cast (2) Patricia C. Wrede (1) Philippa Gregory (1) Pierre Pevel (1) Ransom Riggs (1) Ray Bradbury (1) Roald Dahl (3) Robert Goolrick (1) Sara Gruen (1) Sarah Waters (1) Sarah Winman (1) Sergeanne Golon (1) Sidney Sheldon (1) Stephen King (2) Stephenie Meyer (1) Susan Fletcher (1) Susan Hill (1) Suzanne Collins (3) Terry Pratchett (1) Tess Gerritsen (1) Tessa Gratton (1) Tracy Chevalier (1) Veronica Roth (1) Victor Hugo (1) Virginia Andrews (2)