10.5.2013

KK: 10 inhoamaani asiaa kirjoissa!


Hämmentävästä otsikosta huolimatta, minähän en siis inhoa kirjoja missään määrin, päinvastoin, lukeminen on ihanaa! Kyseessä on siis henkilökohtaisista huomioista muodostettu lista melko pinnallisista asioista, jotka ärsyttävät tai tökkivät kirjoissa aina silloin tällöin.

Toivottavasti listasta ei jää mitenkään ikävä tunnelma, sillä tämä on negatiivisuudestaan huolimatta ihan positiivisellä mielellä toteutettu! :)

1. Yhteisniteet
- Ne ovat raskaita ja hankalia kuljettaa. Luen kirjat aina ennemmin erikseen, kuin yhtenä isona, ranteen rikkovana möhkäleenä!

2. Tekstin laatu
- Jos painomuste on suttuista ja teksti hankalasti luettavaa, silmäni väsyvät melko nopeasti. Liian pieni teksti on raskasta, mutta liian suuri fonttikokokin voi joskus tuntua työläältä, sillä silmillä harppailu ja jatkuva sivujen kääntely tekee lukemisesta tökkivää. Ärsyttävän pientä ja suttuista tekstiä oli esimerkiksi Matkijanärhen BON-pokkariversiossa.

3. Mitäänsanomattomat kansikuvat
- Modernit, minimalistiset tai tusinakuvat. Minulle kansikuvat kuuluvat kokonaisuuteen ja annan hyvin suunnitellulle kansikuvalle paljon arvoa. Mikäli kansikuva ei miellytä, lainaan kirjan ennemmin kirjastosta, kuin ostan omaksi (ellei sitten lukukokemus ole niin mahtava, että kirja on ehdottomasti saatava omaan hyllyyn). Tällä hetkellä mieleeni tulee esim. Rowlingin Paikka vapaana, jonka kansikuva on mielestäni mitäänsanomattoman karmea!

4. Liian monta kertojaa
- Kaksi on minulle melkeinpä maksimi, kolme tai enemmän toimii ihan vain harvoissa tapauksissa. Pahimmat ovat eri sukupuolta olevat kertojat, sillä kirjailija kykenee harvoin luomaan toimivan äänen sekä tytölle, että pojalle. Monesti sukupuolet sekoittuvat ja tytöstä tulee liian poikamainen ja pojasta liian neitimäinen.

5. Huolimattomuusvirheet
- Kirjoissa oikolukemisen puute ärsyttää yllättävän paljon, enkä tarkoita nyt varsinaisia kielioppivirheitä (ne menevät minulla monesti ihan hyvin läpi, sillä teen niitä itsekkin niin paljon) vaan tavallisia sanavirheitä. Sanavirheitä ja ylimääräisiä kirjaimia näkyy käännöksissä välillä turhankin paljon. Tähän asti voiton vie ehdottomasti Jude Deverauxin Herttuattaren pokkariversio, jossa loppupuolella oli kirjainsekoiluja jopa jokaisella sivulla! Sana- ja kirjainvirheet ovat silkkaa huolimattomuutta.

6. Merkityksetön hengailu
- Tätä esiintyy usein Englantiin sijoittuvissa, 1900-lukuun perustuvissa kirjoissa, jossa juoni kutoutuu seurapiiriläisten shamppanjan lipittelyn ympärille. Olen todennut etten saa tällaisista kirjoista sitä lukukokemusta irti, mitä muut tuntuvat aina saavan. Mielestäni päähenkilöllä pitäisi olla selkeitä tavoitteita, suunnitelmia, menestystä tai epäonnistumisia. Pelkkä tapahtumien odottelu drinkkilasi kädessä on tylsää. Elän ennemmin sitten tätä omaa elämääni (drinkkilasi kädessä tietenkin).

7. Päähenkilön teennäinen älykkyys
- Kuinka ärsyttävää onkaan, kun kirjan päähenkilö on kuvattu nokkelaksi ja neuvokkaaksi, mutta ei todellisuudessa ymmärrä simppeleitäkään vihjeitä! Sinisilmäisyys on herttaista, mutta kun lukija itse tajuaa totuuden jo kirjan alkupuolella, on suunnattoman piinaavaa odottella, koska päähenkilö itse ymmärtää käyttää niitä hoksottimiaan ja huomata asioiden todellisen laidan (ja tämähän tapahtuu monesti vasta viimeisessä luvussa, huoh).

8. Elokuvakannet
- Tämä varsinkin silloin, kun elokuvan näyttelijävalinnat ovat mielestäni menneet pahasti pieleen. Myönnän, että useinmiten tulee toki valittua se edullisempi versio, (eli pokkari),  joissa on lähes aina juuri ne elokuvakannet. Joskus on kuitenkin ollut jopa mahdotonta löytää muita kuin elokuvakannellisia versioita ja se vasta ärsyttääkin! Toimivat leffakannet on ollut esim. Vettä elefanteille, Piiat ja Geishan muistelmat -kirjoissa.

9. Angstaus
- Luen paljon nuorten aikuisten kirjoja, joihin tuntuu aina kuuluvan jonkin sortin angstausta jossain vaiheessa. Ärsyttäväksi se muodostuu silloin, kun aikuisuuden kynnyksellä taiteileva päähenkilö käyttäytyy muuten fiksusti ja selkeästi kypsästi, mutta muuttuukin jossain vaiheessä epäloogisesti takaisin varhaisteiniksi. Tuntuu että joissakin tapauksissa kirjailija on pakonomaisesti työntänyt kirjaansa esim. kädenvääntöä vanhempien kanssa ja muuta motkottelua, jotta nuorten maailma tulisi kirjassa voimakkaammin esiin. Tiedoksi, etteivät kaikki nuoret angstaa!

10. Lyhyet kirjat
- Tämä ärsyttää tietenkin eniten, kun kyseessä on loistava kirja! Itse pidän kovasti ympäristön kuvailusta, sillä se auttaa sukeltamaan kirjan maailmaan syvemmin. Monesti lyhyissä kirjoissa juuri kuvailu on liian simpeliä ja henkilöhahmot turhan pinnallisia. En myöskään pidä siitä, jos tapahtumat etenevät liian nopeaa tahtia ja harvoinpa lyhyissä kirjoissa jäädään mässäilemään juonenkuvioilla...

16 kommenttia:

  1. Hyviä pointteja ja voin allekirjoittaa joka kohdan :) 10:sta tuli mieleen novellit. En jaksaisi niitä ollenkaan; juuri kun olen saanut henkilöön tutustuttua, onkin jo jäähyväisten aika...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en suuremmin nauti novelleista. Pidän kirjoissa kovasti juuri siitä, että henkilöt tulevat tutuiksi, ikäänkuin ystäviksi, joista on monesti vaikea luopua, mutta joiden seuraan voi onneksi aina palata..

      Lyhyet kirjat herättävät toki ihan mukavissa määrin ajatuksia, mutta ennemmin tosiaan luen "muhkeita" kirjoja. :D

      Poista
  2. Tämä oli hauska lukea! Yhteisniteet ja rumat kannet ärsyttävät minuakin. Eikä monta kertojaakaan paras ratkaisu ole - tosin kirjeromaaneja rakastan, vaikka kirjoittajia sitten taas olisikin useampi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, pelkäsin että lista kuulostaa vain valittelulta. :D

      En ole tainnut koskaan edes pidellä käsissäni kunnon kirjeromaania, pitääpä katsastaa kirjastosta ja kokeilla miltä ne maistuvat!

      Poista
  3. Minua ärsyttää myös elokuvakannet ja lyönti- ja kirjoitusvirheet. Moniäänisyys taas ei haittaa ollenkaan, jos henkilöiden äänet vain eroavat toisistaan. :) Miksi tytöllä pitäisi olla aina tyttömäinen ääni ja ja pojalla poikamainen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ihan oikeassa, kaavoja saa ja pitääkin rikkoa kirjallisuudessa! Lähinnä mieleeni tuli tuossa romanttiset kirjat, joissa tarina etenee niin tytön kuin pojan näkökulmasta. Itseni kohdalla romantiikka vähän lässähtää, kun suurta eroa kertojaääniin ei muodostu ja kun poika/mies vaikuttaa liian neidiltä. :)

      Joissakin tapauksissa moniäänisyys on rikkonut lukukokemukseni lumoa. Juuri kun saan hyvän otteen kertojasta, ääni muuttuukin pariksi luvuksi. Olen (tähän asti) todennut, että kaksi kertojaa toimii parhaiten, kolme tai vaikkapa neljä vaatiikin sitten jo taitoa kannatella lukijaa mukanaan. Mielestäni esim. Neito ja Yksisarvisessa kertojien runsaus vain pilasi kirjan...

      Poista
  4. Onnistuneesta moniäänisestä kirjasta tulee mieleen heti Markus Nummen Karkkipäivä. Suosittelen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitanpa korvan taakse! ;)

      Poista
  5. Haha :) Muutamia samoja olisi omallakin listalla. Lähinnä 3 ja 7.
    Mulla on jotain niitä muovisia kuvapankki-valokuvakansia vastaan. Lähinnä siksi, että jotenkin niistä puuttuu se kirjan idea, kun kuvaa ei ole otettu teosta varten.

    Ja tuo seiska. Tuosta erinomainen esimerkki on Da Vinci -koodi, jolla teki mieli heittää vesilintua muutaman kerran. Voi miten raivostuttavan mukaälykäs idiootti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä havahduin vasta viime vuonna tuohon kuvapankkien käytön laajuuteen. Olen viime aikoina törmännyt aivan järkyttävän usein samoihin kansikuviin. "Muoviset" kuvaakin hyvin noita tusinakuvia! Todella persoonatonta!

      Minullakin on ollut niitä tapauksia kun tekisi mieli heivata kirja päähenkilön idiotismin takia! Älykkäiden päähenkilöiden sinisilmäisyys on todella raivostuttava piirre kirjallisuudessa!

      Poista
  6. Oikein mainio lista! Elokuvakannet ovat pirullisia, omistani tykkään lähinnä Tuntien elokuvakansista. Muuten ne ovat jotenkin.. no, ärsyttäviä.

    Sama juttu oikolukuvirheiden kanssa. Ei nyt se jos on jonnekin tipahtanut joku ylimääräinen kirjain mutta että jota sivulla. Höh. :<

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Siinä Deverauxin kirjassa oli valehtelematta loppua kohden joka sivulla jokin virhe! Siinä ärsytys muuttuikn melkein jo huvittuneisuudeksi.. Onneksi en niin pahaan ole enää törmännyt. Minäkin toki annan anteeksi virheen aina silloin tällöin, mutta rajansa toki kaikella. Joillakin painoksilla on ollut ilmeisesti melko kiire päästä markkinoille...

      Poista
  7. Hieno listaus, kiitos siitä! Olen samaa mieltä suurimmaksi osaksi. =D (Luin juuri Paikka vapaana, ja kansi on karmea. Jotenkin tosi vanhanaikainen, joka ei olisi kyllä "ennen vanhaankaan" ollut tyylikäs.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Paikka vapaana-kirjan kansikuva on kyllä tosi luotaantyöntävä. En teidä kuka on tehnyt päätöksen sen suhteen, kirjailija vai kustantamo... Olen samaa mieltä, ettei kirja olisi ollut edes "ennen vanhaan" tyylikäs. Ehkäpä kansikuvan tarkoitus onkin hätkähdyttää..ainakin värityksellään! :D

      Poista
  8. Kansitaiteen fanina olen ehdottoman samaa mieltä kohdista 3 ja 8! Leffakansia pyrin ihan vaan periaatteesta välttämään, alkuperäiset ovat aina kiehtovammat. Usein tekee mieli suunnitella, minkälaiset ulkokuoret kuhunkin lukemaansa itse tekisi, en vain ole blogin puolelle kehdannut niitä julkaista, tarkoitus kun ei kuitenkaan ole varsinaisesti mollata kansien tekijöitä, sellainen kuva saattaisi ehkä syntyä... kiire ja raha taitaa olla taas ne tekijät, jotka kansienkin laatuun vaikuttaa. Vanhat, ja varsinkin kasarikannet usein piirros- eikä valokuva-kuvineen ovat aivan mahtavia! Jotkut vois jopa suurennuttaa seinälle :D
    - Pia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiire ja raha ovat tosiaan harmillisia kriteerejä nykykansille.. :/

      Voi hitsi että olisi muuten mielenkiintoista nähdä lukijoiden eri näkemyksiä kirjojen kansikuvista! Minäkään en missään nimessä tarkoita mollata kansitaiteilijoita, nykyään tuntuu vain ettei kansitaidetta juurikaan enää kirjoissa harrasteta. Käytetään kuvapankkien kuvia pienellä photoshopilla höystettynä...tylsää..

      Etenkin piirroskannet ovat mieleeni ja minäkin voisin muodostaa sellaisista jopa sisustustauluja seinälle! :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Kirjailijat

Agatha Christie (1) Alex Capus (1) Alexandre Dumas (1) Ali Shaw (1) Alice Hoffman (1) Ally Condie (1) Alyson Richman (1) Amor Towles (1) Andrzej Sapkowski (1) Angie Sage (1) Anna Godbersen (4) Anne Rice (1) Audrey Niffenegger (1) Becca Fitzpatrick (1) Brenna Yovanoff (1) Carita Forsgren (1) Carolly Erickson (1) Cassandra Clare (1) Cecelia Ahern (1) Celia Rees (2) Charlaine Harris (9) Charles Dickens (1) Charles Frazier (1) Deborah Harkness (1) Deborah Smith (1) Diana Wynne Jones (3) Eileen Goudge (1) Eleanor Herman (1) Erin Morgenstern (1) Eva Illoinen (1) Evelyn Waugh (1) F.H. Burnett (2) Gaby Von Schönthan (1) Gaston Leroux (1) Gayle Forman (1) Gregory Maguire (1) Harper Lee (1) Herman Lindqvist (1) Ian McEwan (2) Ildefonso Falcones (1) Isabel Abedi (1) J.K. Rowling (2) Jamie Ford (1) Jane Johnson (1) Jean M. Untinen-Auel (3) Jeff Lindsay (1) Jeffrey Eugenides (1) John Green (2) Joyce Carol Oates (1) Jude Deveraux (1) Juliette Benzoni (2) Karoliina Timonen (1) Kate Atkinson (1) Kate Morton (1) Kathryn Stockett (1) Kristin Cast (2) L.Frank Baum (1) L.J.Smith (3) L.M Montgomery (1) Lauren Oliver (1) Lewis Carroll (1) Libba Bray (1) Lisa Genova (1) Lisa See (1) Louisa M. Alcott (1) Madeleine Brent (3) Maggie Shayne (1) Maggie Stiefvater (3) Mari Strachan (1) Marie Phillips (1) Markus Zusak (1) Mary Norton (1) Mathias Malzieu (1) Mia Vänskä (1) Michael Scott (1) Michele Hauf (1) Minna Canth (1) Muriel Barbery (1) Nathaniel Hawthorne (1) P.C Cast (2) Patricia C. Wrede (1) Philippa Gregory (1) Pierre Pevel (1) Ransom Riggs (1) Ray Bradbury (1) Roald Dahl (3) Robert Goolrick (1) Sara Gruen (1) Sarah Waters (1) Sarah Winman (1) Sergeanne Golon (1) Sidney Sheldon (1) Stephen King (2) Stephenie Meyer (1) Susan Fletcher (1) Susan Hill (1) Suzanne Collins (3) Terry Pratchett (1) Tess Gerritsen (1) Tessa Gratton (1) Tracy Chevalier (1) Veronica Roth (1) Victor Hugo (1) Virginia Andrews (2)